Mitä TMD tarkoittaa?

Monet kokevat jossain vaiheessa elämäänsä kipua tai muuta epämukavuutta purentalihaksissa tai leukanivelissä. Oireet ovat hyvin yleisiä, eikä niistä yleensä tarvitse olla huolissaan. Usein vaivat helpottavat itsestään muutamien viikkojen tai pidemmän ajan kuluessa.

Jos oireet kuitenkin jatkuvat pitkään, ne voivat olla merkki niin kutsutuista temporomandibulaarihäiriöistä eli TMD:stä (temporomandibular disorders). TMD:llä tarkoitetaan erilaisia leukanivelen, purentalihasten ja niihin liittyvien rakenteiden toimintahäiriöitä, joissa leuan normaali toiminta voi häiriintyä.

Mitä muita oireita TMD voi aiheuttaa?

Purentalihasten ja leukanivelten kivun lisäksi TMD voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä sekä kipua haukotellessa tai suuta enemmän avatessa.

Joillakin potilailla voi esiintyä myös muita leuan toimintaan liittyviä ongelmia. Leukanivelestä voi kuulua esimerkiksi naksumista tai rahinaa suuta avatessa ja suljettaessa. Leuka voi myös tuntua siltä, että se ”muljahtaa pois paikaltaan” tai jää hetkellisesti jumiin johonkin asentoon.

Joissakin tilanteissa voi ilmetä äkillinen muutos purennassa, jolloin ylä- ja alaleuka eivät enää tunnu sopivan yhteen samalla tavalla kuin aiemmin.

TMD:n diagnosointia voi vaikeuttaa se, että monet sen tyypillisistä oireista ovat yleisiä myös muissa sairauksissa ja vaivoissa. Näitä voivat olla esimerkiksi migreenin kaltainen päänsärky, selkäkipu, korvakipu tai paineen tunne silmien takana.

Oikean diagnoosin saamiseksi on tärkeää, että hammaslääkäri tekee perusteellisen kliinisen tutkimuksen, arvioi tarvittavat röntgenkuvat sekä käy läpi potilaan aiemmat hammaslääketieteelliset ja lääketieteelliset tiedot.

Päänsäryn ja TMD:n välinen yhteys

Päänsäryn ja TMD:n välinen yhteys on tunnettu jo pitkään. Tarkkaa mekanismia yhteyden taustalla ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että yhteys toimii molempiin suuntiin. Suurella osalla TMD-potilaista esiintyy päänsärkyä, mutta myös jännityspäänsärystä tai migreenistä kärsivillä potilailla esiintyy usein TMD-oireita.

Tiedetään myös, että purentalihasten jännitys on yksi hoidettavissa olevista tekijöistä, jotka voivat liittyä tinnitukseen eli korvien soimiseen.

Miten TMD:tä hoidetaan?

Vaikka TMD:hen ei ole olemassa yhtä yksittäistä parantavaa hoitoa, oireita voidaan usein lievittää tehokkaasti. Siksi on tärkeää hakeutua hammaslääkärin tutkimukseen, jotta vaivan taustalla olevat tekijät voidaan selvittää ja hoito voidaan suunnitella yksilöllisesti.

Mahdollisia hoitokeinoja ovat esimerkiksi:

• reseptivapaat kipulääkkeet tai lihaksia rentouttavat lääkkeet
• reseptillä määrättävät kipu- ja tulehduskipulääkkeet
• rentoutustekniikoiden opettelu, joiden avulla potilas voi itse vähentää leuan alueen lihasjännitystä (Hammaslääkäri voi antaa neuvoja stressinhallintaan tai suositella siihen liittyvää ohjausta)
• tietyissä tilanteissa masennuslääkkeet, joita voidaan käyttää kivun hallinnan tukena
• purentakisko, joka voi vähentää hampaiden narskuttelusta tai muista leukanivelongelmista aiheutuvia haittoja sekä suojata hampaita liialliselta kuormitukselta
• hammaslääkärin ohjeistamat kevyet leukanivelen ja purentalihasten venytysharjoitukset

Sen sijaan kirurgisia toimenpiteitä ja muita hoitoja, jotka aiheuttavat pysyviä muutoksia purentaan, pyritään yleensä välttämään ensisijaisina hoitomuotoina.

Lähteet:

• Internetodontologi.se: Huvudvärk och TMD, Hansson Einar, julkaistu 20.10.2021
• Tandläkartidningen, 4.1.2017, Hansson Einar
• Praktiskmedicin.se, julkaistu 1.12.2020, toimituskunta

Tekstin on kirjoittanut Frida Benno Hjerpe ja sen on tarkistanut Jan Noah, Aqua Dental Farstan klinikkapäällikkö.