Kiille – hampaiden suojakerros

Mitä hammaskiille on?

Kiille on hampaan uloin kerros ja kehon kovin kudos. Se koostuu noin 95 % mineraaleista – pääasiassa kalsiumista ja fosfaatista – 4 % vedestä ja 1 % proteiineista. Kiilteen paksuus on keskimäärin 2–3 millimetriä, ja sen pinta on erittäin tiivis. Hampaan kiille suojaa sen herkkiä sisäkerroksia esimerkiksi vihlonnalta ja vaurioilta. Terveessä hampaassa kiille peittää koko hampaan kruunun ja ulottuu ienrajaan asti.

Koska kiille ei sisällä eläviä soluja, se ei voi korjata itseään, jos se kuluu. Siksi kiillevauriot ovat pysyviä. Jos kiille kuluu jatkuvasti, se ohenee ja voi lopulta hävitä kokonaan, jolloin hampaan keskikerroksessa oleva dentiini paljastuu. Niin kauan kuin kiillettä on jäljellä, sitä voidaan kuitenkin vahvistaa.

Tärkeää tietää kiilteestä

• Kiille on hampaan kruunua ympäröivä suojakerros.
• Kiilteettömät hampaat eivät voi korjata itseään.
• Kiille suojaa vihlonnalta ja muilta vaurioilta.
• Se on kehon kovin kudos.
• Kiillettä voidaan vahvistaa.

Syöpymisvauriot – hampaat ilman kiillettä

Syöpymisvauriot (eroosio) ovat yleisiä ja voivat kehittyä sekä maitohampaisiin että pysyviin hampaisiin. Niitä esiintyy yhä useammin lapsilla ja nuorilla, jotka eivät aina ymmärrä vaurion syntyä. Syöpymisvauriot aiheutuvat happamien aineiden kuluttaessa kiillettä – tällaisia ovat esimerkiksi hiilihapolliset juomat, kuten limonadit ja energiajuomat, viini sekä mehut.

Vaurioita voi olla kaikilla hammaspinnoilla, mutta ne ovat yleisimpiä yläetuhampaiden sisäpinnoilla sekä alaposkihampaiden purupinnoilla. Ajan myötä syöpymisvauriot voivat aiheuttaa vihlontaa ja kipua.

Kiilteen kulumisen ja syöpymisvaurioiden syitä

Yhteistä kaikille kiillevaurioille ovat happamat aineet. Mitä matalampi pH, sitä suurempi riski. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, mitä syömme tai juomme – on paljon muitakin asioita, jotka voivat heikentää kiillettä:

• Hampaiden harjaaminen väärään aikaan – jos olet juuri syönyt tai juonut jotain hapanta, harjaamista tulisi välttää. Hammasharjan ja hammastahnan hankaus kuluttaa kiillettä entistä enemmän. Huuhtele suu vedellä ja odota vähintään tunti ennen harjausta.
• Sairaudet – syömis- ja oksenteluhäiriöt sekä sairaudet, jotka aiheuttavat happamia refluksioireita, altistavat hampaat mahahapoille. Jos kärsit näistä, käänny lääkärin ja hammaslääkärin puoleen.
• Hampaiden valkaisu – valkaisu voi pahentaa vihlontaa ja jo olemassa olevia syöpymisvaurioita.
• Ruoka-aineet – happamat juomat, hedelmät, karkit, ketsuppi ja hapatetut vihannekset voivat liiallisesti käytettynä aiheuttaa kiillevaurioita.
• Kemikaalit – happoaltistus voi olla myös ympäristöperäistä, esimerkiksi kemianteollisuuden työympäristöissä.
• Ienten vetäytyminen – kiille ulottuu vain ienrajaan. Jos ikenet vetäytyvät (ikääntymisen tai liian kovan harjauksen vuoksi), paljastuvat hammaskaulat ovat ilman kiillettä ja siksi erittäin alttiita eroosiolle.

Syöpymisvaurioiden oireet

Syöpymisvaurioilla on useita mahdollisia oireita. Usein vauriot ovat kuitenkin pitkään huomaamattomia ja vaikeita havaita itse. Säännöllisissä hammaslääkärikäynneissä syöpymisvauriot voidaan todeta jo varhaisessa vaiheessa. Jos olet huolissasi kiilteestäsi, pyydä hammaslääkäriä tarkistamaan se.

Tyypillisiä syöpymisvaurioiden oireita ovat:

• Hampaan muodon muuttuminen – kiilteen kuluessa hampaat pyöristyvät ja tasoittuvat. Paikkaukset voivat alkaa nousta esiin, kun kiille niiden ympäriltä ohenee.
• Himmeä pinta – hampaan luonnollinen kiilto vähenee.
• Tummempi väri – kun kiille ohenee, dentiini alkaa kuultaa läpi, mikä tekee hampaasta tummemman ja kellertävämmän.
• Vihlonta ja kipu – syöpymisvauriot kehittyvät hitaasti, mutta ajan myötä hampaat voivat alkaa vihloa ja särkeä.

Näin vahvistat kiillettä

Voit vahvistaa kiillettä ja ehkäistä syöpymisvaurioita monin tavoin. Ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla, jotta he välttyvät myöhemmiltä ongelmilta.

Aloitetun kiillevaurion eteneminen voidaan pysäyttää muuttamalla omia tottumuksia ja tarkistamalla suunhoitorutiinit:

• Syö maitotuotteita – kalsiumpitoiset ruoat auttavat neutraloimaan happoja. Esimerkiksi jogurtien syöminen hedelmien kanssa tai piene juustopala syömisen jälkeen voi auttaa suojaamaan hampaita.
• Lisäfluori – fluori vahvistaa hampaita ja suojaa niitä happohyökkäyksiltä. Fluoria saa mm. suuvesistä, geeleistä ja hammastahnoista. Vältä kuitenkin fluoripurukumia, jos sinulla on jo eroosiovaurioita – purukumin pureskelu voi kuluttaa hammasta lisää.
• Vesi – suun huuhtelu vedellä katkaisee happohyökkäyksen ja tasapainottaa pH-arvoa. Suu kannattaa aina huuhdella syömisen tai juomisen jälkeen, erityisesti happamien tuotteiden jälkeen.

Hammaslääkäri – säännölliset tarkastukset auttavat havaitsemaan ja hoitamaan kiillevauriot mahdollisimman varhain. Hammaslääkäri voi myös antaa yksilöllisiä ohjeita kiilteen suojaamiseen juuri sinun tilanteessasi

Tarvitsetko nopeaa helpotusta vihlontaan?

GUM SensiVital -hammastahna tarjoaa nopeaa ja hellävaraista apua herkille hampaille. Se lievittää kipua jo ensimmäisellä käyttökerralla, sillä se tukkii avoimet dentiinikanavat, jotka johtavat hermoon.

GUM SensiVital sisältää fluoria ja isomaltia, ja se auttaa ehkäisemään kariesta sekä edistää kiilteen uudelleenmineralisoitumista.